”Kyllä, kyllä h-hän selviää. Ei huolta. Hän on… selvityjä tyyppiä.”
Pienen pieni mies makasi maassa. Hänen rinnastaan vuosi vuolaasti tummanpunaista verta. Miehen vieressä oli kumartuneena tyttö, joka hoiti häntä vastahakoisena. Hänen vieressään nyyhkytti nainen, hänkin pienikokoinen ja naisen vieressä seisoi selvästi pitempi mies.
”En e-ehtinyt s-sanoa j-jäähyväisiä”, nainen nyyhkytti kovempaa.
Mies yritti lohduttaa parhaansa mukaan, mutta pystyi siihen vaivoin, kyyneliltään.
Miestä hoitava nainen tuhahti. ”Siinä. Tein parhaani. Valitettavasti hän taitaa toipua.”
Nainen naurahti epävarmana ja puhkesi sitten uudelleen itkuun.
”Kiitos Sanya. Olet toiminut hyvin esimerkillisesti. Voi olla, että pääset ryhmämme johtajaksi joku päivä!” mies sanoi ja hymyili taas helpottuneena vilkaistessaan pientä miestä.
”Etkö ole KUUNNELLUT? En tahdo olla rebulbic!”
Mies nyökkäsi hajamielisesti, kuin Sanyan sanat olisivat menneet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sanya heilautti pitkiä, tummia hiuksiaan ja käveli ripeitä askelia pois.
Jatkuu seuraavassa numerossa…
Kirjoittanut Amber Devaneur (tylypahkan taikakoulu).
Ikimuste 
Mielenkiintoinen tarinan alku, joskin herätti varsin monia kysymyksiä. Toivottavasti seuraavassa osassa kuitenkin selviää lisää! Jatka ihmeessä kirjoittamista, Amber (:
Rebel vei sanat suustani. Aloitus on onnistunut, sillä se sekä vangitsee lukijan mielenkiinnon että saa monia kysymyksiä heräämään tämän mielessä. Itseäni kiinnostaisi tietää, mitä pienelle miehelle tapahtui ja keitä nämä ihmiset oikeastaan ovat. Toivottavasti kirjoitat jatkoa seuraavaan lehteen, Amber!
Upea alku. Herättää monia kysymyksiä mistä loppujen lopuksi on kysymys ja mikä rebulbic on. Joitakin asioita voi yrittää päätellä, mutta luulempa, että päätelmät osoittautuvat lopulta vääriksi. Tuo Sanya vaikuttaa mielenkiintoiselta hahmolta ja hänestä herää heti useita kysymyksiä. Jo tarinan alussa tulee sellainen olo, että on pakko kuulla lisää. Olisi kuitenkin mukavampi lukea enemmän kerralla, vaikka tämä tuokin tietynlaista mystisyyttä. Tässä on kuitenkin hyvän pituinen teksti ja sitä olisi varmasti voinut olla vaikeaa jatkaa ilman, että menettää lukioiden mielenkiinnon. Olet todella hyvä kirjoittaja ja toivon, että jatkat kirjoittamista Amber!
Mahtava tarinan alku! Heti alusta lukijalle välittyi tarinan salamyhkäinen ja jännittynyt ilmapiiri. Olisin mielelläni lukenut pidemmänkin tekstin, mutta niin kuin sanoin, tämä oli loistava aloitus. Tuskin maltan odottaa seuraavaa Ikimustetta (toivottavasti siihen ilmestyy tarinan seuraava osa). Kirjoittajalla on selvästi tämä homma hanskassa 😀
Mahtava aloitus! Haluan ehdottomasti lukea lisää. Tämä on aivan mahtavaa tekstiä! 😀 Hyvä Amber!