Halloween – perinne jo pitkän aikaa

Halloween, tai yleisimmin meille noidille ja velhoille tutunpi nimitys: kurpitsajuhla, omaakin jo pitkät perinteet. Mutta mistä halloween syntyi ja mistä kaikille jo tunnettu kurpitsa saapui halloweenin perinteiseksi symboliksi? Näitä kysymyksiä minä lähdin selvittämään, kun päätin alkaa kirjoittamaan Ikimusteeseen.

Halloween, entiseltä nimitykseltään pyhäinpäivän aatto, tulee englanninkielisistä sanoista: ”All Hallows’ Eve”. Halloweenia juhlitaan perinteisisti lokakuun viimeisenä päivänä, eli 31.10. Halloween on lähtöisin muinaisten kelttien kulttuurista, ja he viettivät tuohon aikaan uuden vuoden ja maanviljelyn juhlaa. Kuten kenties olemme oppineen taikuuden historiasta, kelttikansojen taikaväestöstä käytettiin nimitystä druidit. Uskomuksen mukaan druidit keskittivät eniten huomiotaan loitsuihin, eivätkä olleet kovinkaan eteviä ennustajia. Tällöin he yllättyivät pahan päiväisesti, kun satapäinen haamujoukko yllätti heidät, tai he yllättivät haamut.

Keltit, ja luultavammin heidän aikaiset jästit, alkoivat levittämään sanaa, että pyhäinpäivänä näkyi huomattavasti enemmän haamuja ja aaveita. He eivät kuitenkaan tienneet, että heidän pyhäinpäivänsä oli sattumoisin samaan aikaan aaveiden yleisen juhlapäivän ja päättömän jahdin juhlan päivänä. Tämän takia haamut olivat kokoontuneet sattumoisin samaan kylään juhlimaan ja saivat aikaan joukkohysteriaa.

Näin halloweeniä alettiinkin viettämään kuolleiden muistopäivänä. Siirtolaisten myötä halloween siirtyi Amerikkaan ja ajan myötä siitä tulikin kaiken ”yliluonnollisen” ja mahdottoman päivä, jolloin jästit pyrkivät kuvittelemaan, miltä heistä noidat ja velhot näyttivät ja mitä he tekivät. Tämän takia nykyisinkin saattaa Halloweenina törmätä ihmeellisiin vaateisiin pukeutuneisiin jästeihin, jotka luulevat näyttävänsä kovastikin velholta, tai noidalta ja jotka tulevat oven taakse pyytämään karamellejä.

Kiertely tulee siitä, että maanviljelyn juhlana tavattiin syödä mahdollisimman paljon ja tarjota siitä sitten kaikille köyhemmillekin. Näin jotkut alkoivatkin jo kierellä valmiiksi ruokaa ruinaamassa. Jästit eivät järjestäneet suuria herkkuruokailuja, mutta keskittyivät sanaan herkku. Jästilapset kiertelivät taloissa pyytelemässä karamellejä ja uhkailemassa kepposilla. Keppostelu luultavammin johti huhuihin, että sille, joka ei pyhäinpäivänä tarjoa muille osaa omastaan, koittaa myöhemmin huono onni.

Jack-o'-lanternsKurpitsalyhdyn alkuperä

Tiesitkö, että ennen se ei ollutkaan kurpitsalyhty, vaan nauris? Tarina alkaa Jack O’Lantern nimisestä miehestä, uskokaa tai älkää, mutta hän oli jästi. Jackin uskotaan kuitenkin muuttuneen haamuksi, vaikkei sen pitäisi olla jästiltä mahdollista. Mitä oikeasti tapahtui, on jäänyt hämärän peittoon.

Luullaan, että Jack sai jostain kummallisen hiilen, joka hehkui punaisena. Hän laittoi sen nauriin sisään ja kuljetti hiiltä lyhtynään. Niin kauan, kuin Jack kuljettaisi tuota lyhtyä, hän jäisi elävien maailmaan henkenä. Jo pitkään on uskottu vihanneslyhdyn suojaavan pahalta tai kuolemalta. Siksi nykyisinkin koverretaan kurpitsoista lyhtyjä.

Lähteet:

Kirjoittanut Evelyn Clément (Taikakoulu Château). Kuva on William Warbyn ottama ja julkaistu Flickrissä Creative Commonsin lisenssin alaisuudessa (klikkaamalla kuvaa näet sen alkuperäisessä lähteessään)

Tietoja Kata

Sivuston ja blogin takana piileksii kahden lapsen äiti, joka on fanittanut Harry Potteria jo vuodesta 2000. Tarkemman esittelyn löydät täältä. Henkilökohtaisemmat Katan arkeen ja mielipiteisiin liittyvät artikkelit löytää kategorioista; Arkipäivä, Elämänvaiheita, Lapsi ja Pohdinta.
Kategoria(t): Artikkeli, Historia Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.